Hei me mennään Ähtäriin, nalleperheen naapuriin!

Me oltiin eilen isän ja äitin kanssa Ähtärin eläintarhassa. Siellä oli paljon kaikkea mitä isä kuvasi, mutta minä en niitä nähnyt, vaikka äiti kertoikin jokaisen aidan vieressä mitä siellä on. Poron minä näin, kun se kurkki minua aidan raosta. Sillä oli isot, mustat silmät. Se oli aika hassun näköinen.

Kaikista kivointa minusta oli se, kun mentiin katsomaan sellaisissa pienissä aitauksissa olevia eläimiä, se oli kuulemma kotieläinpiha. Kaikkein kauiten jaksoin katsoa niitä possuja. Ne oli aika vänkiä elämiä. Vasikat pisti ihan naurattamaan. Ne sanoikin jotenkin ihan hassusti että MÖÖÖÖÖÖ. Pikkualpakat oli myös kivoja. Oli siellä sitten koiran- ja kissanpentujakin ja pieniä pupunpoikasia, mutta ei ne ollut yhtä kivoja.

Sitten eläintarhan jälkeen me mentiin vielä semmoiseen kauppan, jonka pihalla oli hirvittävän iso hevosenkenkä. Äiti ja isä puhui jotain Tuurista ja Keskisestä. Sieltä kuitenkin ostettiin ihan valtava kassi ruokaa ihan vain minulle. Oli kuulemma halpaa. Sain monta purkkia hedelmäsosetta. Perunaa en kaupan purkista syö. En varmasti, se on pahaa. Sitten siellä oli sitä Tuttelia, mitä mistään muualta ei enää saa, ja sitä isi santasikin ihan kaksi laatikollista. Sen kunniaksi olinkin tissilakossa koko päivän. Äiti ja isi antaa kyllä korviketta, jos vaan sanon, ettei äitin maito mulle kelpaa.