Äiti on kamala niuho >:(

Miksei äiti voi vaan iloita minun uudesta taidosta? Miksi sen vaan täytyy kaikki kiva kieltää? Ihan tyhmää.

Minä olen oppinut ryömimään. Nyt kun pääsen näppärästi paikasta toiseen, olen tutustunut kaikkiin soppiin ja nurkkiin. Tietenkin, täytyyhän minun nyt tietää mitä mistäkin löytyy, minähän asun täällä. Mutta äiti on taas kanssani eri mieltä. Se hokee vaan "ei, ei" ja irrottaa keinutuolin maton minun kädestä ja nostaa minut pois verhoista. Tylsimys-äiti. Sitä paitsi keinutuolimatto näyttää OIKEASTI paljon kivammalta kun se on mytyssä keinutuolin alla. Eilen ehdin kokeilla ennen kun äiti ehti väliin, ja se näytti hyvältä.

Nyt kun oppisin vielä konttaamaan, niin ylettyisin korkeammalle, ja pääsisin lujempaa ettei äiti ehtisi aina väliin. Tai vielä parempi, oppisin seisomaan ilman että isä tai äiti pitää pystyssä. Yltäisin tuonne sohvallekin, kun siellä on kaikkea kivaa nytkin. Miksi kaikki postit ja muovipussit ja vaatteet ja kaikki muu kiva koitetaan kätkeä minulta? Tämä on syrjintää, ihan takuuvarmasti minua kohdellaan huonosti!