Lunta

Tänäaamuna kun heräsin, koko piha oli ihan valkoinen. Seisoin ikkunassa ja ihmettelin, mitä pihalle oli tapahtunut. Äiti vei minut ulos sitä ihmeellistä katsomaan ja kertoi, että se on lunta. Vähän minua pelotti moinen, melkein itkettikin kun se jäi kasoiksi saappaan kärjen päälle. Kävimme pienellä kävelylenkillä äitin kanssa ja kyllä se pelko siitä helpotti. Kaatua en kuitenkaan uskaltanut lainkaan, olin tosi varovainen. Tyhjensin pihanpensaiden oksia lumesta ja katsoin jälkiä, joita minun jaloista jäi maahan. Äiti näytti, miten lumesta tehdään palloja, mutta minä en halunnut ottaa niitä palloja käteen. Oli se kuitenkin oikeastaan ihan hauskaa.

Sain myös upouudet haalarit tänään päälle. Äiti laittoi kaikki ohuet ulkotakit ja housut pesuun, niitä ei kuulemma enää tänä vuonna tarvita. Minusta oli ihan hauskaa laittaa haalarit päälle, niiden pukeminenkin oli nopeampaa kuin puvun. Mutta riisuessa ne oli hankalat. Kuulemma siihen on taas totuttava. Äiti sanoi, että minulla oli viime talvenakin haalarit ja että ne on kylmällä ja lumisella säällä kätevämmät kuin puku, kun ei mene kylmä eikä märkä napaan.

Huomenna menen katsomaan Elinaa. Elina on minun pikkuserkku ja täyttää huomenna 3v. Elina on jo aika vanha. Toivottavasti Elina leikkii minun kanssani ja toivottavasti sillä on hyvää kakkua.