Joulupukki, minä olen ollut kiltti!

Pukki uskoi ihan helposti, että olen ollut kiltti. Äiti vielä aattoaamuna sanoi, että jos kenkkuilen, niin tonttu laittaa joulupukille tekstiviestin, että Veetiltä voi vähentää yhden lahjan ja antaa sen vaikka Rooopelle tai Onnille, mutta lahjamäärästä päätellen ei tarvinnut. Minä sain paljon lahjoja.

Joulupukki, tai oikeastaan kotitonttu, joka kävi mummun ja vaarin luona sinä aikana kun me oltiin pappaa katsomassa, toi minulle maasturin ja lava-auton, kilpa-auton ja junan, luukkupelin ja junaradan sillan, Duploja ja monta kirjaa. Sitten se toi vuodan, jota testasin jo vaunuissa, ja se oli ihanan lämmin ja pehmeä. Ja vahingossa oli mukaan eksynyt pari vaatepakettiakin. Niin ja autoon semmoinen penkinsuojus, jonka taskuihin sain kaikki autolelut mahtumaan.

Äiti nosti minun istuimen autossa pystympään, kun minulla alkoi jalat ottamaan penkkiin kiinni ihan väkisinkin. Jalat koukussa on ikävä istua ainakin pitempiä matkoja. Ja koska äiti ei tahdo, että penkin selkänoja likastu, hän toivoi joulupukilta tuota penkin suojusta, mikä olikin lopulta minunkin mielestäni ihan kiva juttu. Ja molemmat hommat, penkin suoristus ja suojuksen laitto sujuivat kätevästi samalla kerralla. On se äiti sitten näppärä. Isi kyllä joutui vähän auttamaan, kun kuulemma ne kiristyshommat ei ole naisten voimille suunniteltu. Isi on kyllä voimakkaampi kuin äiti.

Minun lempiruokia jouluna oli riisipuuro ja sekametelisoppa, peruna ja kastike, porkkanalaatikko sekä kermasilakat, unohtamatta tietenkään siirappipipareita. Nyt on masu ihan täysi, ja monta kertaa päivässä pitää suolikin tyhjentää, kun niin paljon on kaikkea rasvaista tullut syötyä. Mutta on se kyllä ollut sen arvoista. Harmi, että joulu on seuraavan kerran vasta vuoden päästä.