Syksy on ja kesä on pois, talvea ootellaan...

Vaikka ei minulla ole kyllä aavistustakaan mikä se semmoinen talvi on. Äiti on kertonut, että kun tulee talvi, niin sitten minulla on synttärit, mutta en minä tiedä edes mitkä ne semmoiset synttärit on. Kuulemma näen sitten. Ei kai auta muu kuin odottaa.

Minä seison komeasti jo, ei tarvi pitää kun vähän toisella kädellä jostain kiinni. Pystyyn nousen kun vaan saan hiukan jostain napattua kiinni, ei haittaa onko tuki pysty vai vaaka-asennossa. Minä kyllä nousen. Ja kävelenkin tuen kanssa. Sohvan reunaa ja sängyn pieltä. Uusi juttu on, että siirryn sohvan vierestä sohvapöydälle, ja taas takaisin. Pöytää pääsee ympäri ja sohvaa taas pitkälle. Makkarissa vaihtelen sängyn, yöpöydän ja pinnasängyn väliä. On se vaan hauska taito. Pian sitä mennään niin että hippulat vinkuu.

Eilen alkoi perhekerho. Oli kiva nähdä kaikki vanhat tutut. Tuure ja Onni ja Juulia ja muut. Oli se hauskaa. Äiti ei vaan päästänyt minua kaikkiin leikkeihin mukaan. Piti pysyä äitin kanssa samassa huoneessa, eikä saanut ottaa muitten lalua. Onneksi Aava sitten antoi minulle nuken, ja sen nenä maistui hyvälle.

Tänään taas olimme ekaa kertaa muskarissa. Siellä oli Kalle, Juha, Linda, Henriikka, Fanni ja Alli. Me laulettiin ja leikittiin kivoja laululeikkejä ja taputettiin käsiä. Minä olin ainut kun osasi taputtaa edes äitin avustuksella. Ne muut piti käsiä nyrkissä. Eihän niin tule ääntä. Äiti kyllä väittää, että minäkin pidin vielä muutama viikko sitten, mutta en minä kyllä myönnä mitään.

Viikonloppuna minä menen mummun ja Seppo luo yökylään. Äiti lähtee Helsinkiin ja isillä on jotkut työpaikan juhlat. Olin viime viikonloppuna vähän aikaa mummulassa, enkä vierastanut paljon lainkaan. Meillä on varmaan ihan kiva viikonloppu.