keskiviikkona, helmikuuta 28, 2007

Minä ITE!

Minä kävelen ihan itse. Olen kävellyt jo kolme viikkoa ja olen siinä jo aika haka. Kävelen jopa kengät jalassa ja toppahaalari päällä, ulkona, sisällä, kynnyksenkin yli joskus. Olen siis jo tosi hyvä kävelemään. Osaan myös vähän juosta, mutta siinä usein kaadun nokilleni, eikä se ole kivaa.

Minä puen melkein itse. Äiti tai isä vain ojentaa hihaa tai lahjetta niin minä laitan käden tai jalan minne pitää. Näin sitä ruvetaan isoksi pojaksi. Minä myös pesen hampaani itse. Äiti välillä koittaa vähän heiluttaa harjaa suussani, kun kuulemma sitä ei kuulu pureskella, mutta ihan itse minä ne pesen. Kastan välillä harjaa mukissa ja taas mennään.

Minä tekisin monenlaista muutakin itse, mutta kun äiti ja isä ei anna. Sitten minä suutun. Tänään olin oikea känkkäränkkä koko illan, kun äiti ja isä komensi minua niin kovasti. Kyllä kai tämän ikäinen poika jo tietää mitä voi tehdä ja mitä ei. Mutta nuo vain komentaa, mokomat. Ja minä huudan sitten niille niin että naapuritkin kuulee että minulle ollaan epäreiluja.

Minä olin viime viikolla reissussa, isotätin luona kaukana, kaukana tuolla jossain. Ei se täti kyllä mikään iso ole, ihan normaalikokoinen. Se on äiti kummitäti, ja kuulemma äitin täti on minun isotäti. Ihan hölmöä.

Minä sitten sairastin koko sen ajan kun olin siellä kylässä. Minulle nousi ekana yönä 40 astetta kuumetta enkä jaksanut tehdä juuri mitään. Juhon kanssakin olisi ollut hauska leikkiä, mutta en oikein jaksanut. Sitä kuumetta kesti sitten kolme päivää, mutta kun oli aika lähteä kotiin, kuume meni pois. Koko reissulla en sitten syönyt juuri lainkaan enkä oikein viitsi vieläkään niin paljoa, mutta kyllä minä nyt vähän jo syön. Ja sitten minä nukun oikein paljon. Minulla on aika kova uni koko ajan.

Maanantaina kävin äitin kanssa lääkärissä, mutta ei minussa mitään vikaa ollut. Äiti ja isä sanoo, että jos nukun vielä huomennakin hirveän paljon, pitää mennä taas lääkärille, mutta en ymmärrä miksi, eihän minussa mitään vikaa ole. Mutta jos saan taas tarran neuvolakortin kanteen niin kuin siltä hoitajalta, joka otti minulta verikokeen maanantaina niin sitten voin kyllä mennä ja olla oikein kiltisti.