Tervehdys pitkästä aikaa!

Niin paljon on tapahtunut sen jälkeen kun äiti viimeksi kirjoitti teille kuulumisiani. Minusta on tullut jo ihan iso, reipas poika ja yllätän äidin taidoillani vähän väliä. Tällä hetkellä minulla on opettelussa päiväkuivana olo ja olenkin siinä aika etevä. Olemme treenailleet vasta reilun viikon ja pissavahinkoja sattuu tosi vähän. Pottavälit ovat myös pidentyneet, mutta vielä on parantamisen varaa. Minä en nimittäin ymmärrä vielä pyytää potalle pissalle, vaan äitin tai jonkun pitää kysyä, onko pissahätä. Sitten kyllä osaan kertoa, jos on. On muuten mukavaa, kun ei tarvi käyttää kotona vaippaa. Kyllä minä pian opin niin hyvin, että voin olla Tarjan luonakin ilman vaippaa. Ja pihalla. Ja pian ihan koko ajan. Ihan varmasti.

Harjoittelen koko ajan myös puhumista. Äiti soitti jo neuvolaan, että koska pitää huolestua, kun minun jutuistani ei ota tolkkua, mutta Tessa sanoi, ettei ennen seuraavaa neuvolaa tarvi murehtia. Ja siihenhän on vielä puoli vuotta aikaa. Minä kun olen nyt 2,5-vuotta vanha. Ja opinhan minä koko ajan lisää. Toistan perässä ja aktiivisessa sanavarastossa on aina vaan enemmän sanoja. Nyt olen alkanut opettelemaan myös muita kuin autoon liittyviä sanoja. Osaan joitakin verbejä (aa-aa, tippu, kaatu) ja eläimiä sekä niiden ääntelyjä. Osaan myös sen äidin opettaman kukan ja poiminkin voikukkia äidille ja Tarjalle maljakkoon aina kun olen ulkona. Ja erityisen tärkeän sanan pipi osaan myös. Toisessa kuvassa näkyy, miksi se on niin tärkeä sana. Siinä kun minulla on otsassa reikä ja poskessa mustelma. Otsaan jäi arpi muistoksi, mutta poski on kyllä jo parantunut. Nyt minulla onkin sitten huuli halki ja kädessä haava... En ole mikään ihan rauhallinen liikkeissäni. Äiti ja isä on välillä helisemässä minun kanssani ja Tarjallakin taitaa olla pari harmaata hiusta enemmän minun takiani. Mutta lapsena kai sitä kuuluu mennä ja touhottaa. Noloa se olisi vasta isän ikäisenä aloittaa.

Äiti laittoi pitkästä aikaa myös kuviani näkyviin. Viimeinen kuva on otettu tänään, kun leikimme äidin kanssa styroksipalloilla. Minä murskasin ensin tuollaista pientä levyä ja oli sitten hauskaa, kun huomasin, miten sähköinen se on. Lopulta me pelattiin äidin kanssa styroksisotaa ja sen jäljissä olikin siivoamista. Äiti sai imuroida koko talon. Mutta oli meillä silti hauskaa.

Olenko minä kertonut teille jo, että minä sain uuden serkun? Sen nimi on Henna ja minä olen oikein haka hoitamaan sitä. Osaan laittaa tuttia ja silittää hiuksia. Hiukan jos joku auttaa, voin pitää myös Hennaa sylissä. Minusta voisin pitää ihan yksinkin, mutta Kati ja äiti ei anna. Monta kertaa olen pyytänyt, mutta nuo ovat aina tuollaisia tylsimyksiä. Ihan hyvin voisin jäädä Hennaa hoitamaan että Kati pääsisi vaikka pihaa hoitamaan yksinään. Kyllä me pärjäisimme.